Huomenna on kotiin lähdön aika!

Tosi nopeasti vierähti 90 päivää. Aluksi ajattelin, että 3kk on pitkä aika olla poissa Suomesta ja omasta arjesta, mutta nyt kun se on takana päin, se ei ollutkaan niin pitkä.
Nyt on hyvä palata takaisin Suomeen, kun osaa taas arvostaa sitä kaikkea, mitä sielä odottaa, kun on hetken ollut erossa. Lähden kotiin monen monta kokemusta rikkaampana.

Nyt on aika jättää näille näkymille jäähyväiset

Myöskin työskentely ulkomailla avaa silmät siihen, miten meillä onkaan kaikki asiat ihan hyvin Suomessa ja sielä keittiöillä.  Hygienia on ihan omaa luokkaansa, raaka-aine toimitukset keittiölle on luotettavia ja tilaukset on juuri sitä, mitä on tilattu.  Harjoittelun aikana ehti muutaman kerran tulla ikävä kesätyöpaikkaa Suomessa, kun kaikki noi kriteerit ei aina ihan täyttynyt. Työskentely eri maasta kotoisin olevien työntekijöiden kanssa oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Työpaikalla annettiin paljon vastuuta, mitä en olisi heti tänne tullessa uskonut. Paljon tuli opittua uutta ja ihan tätä alaa, mille olen opiskelemassa.

Oudoin asia, mitä Espanjasta tulee päällimmäisenä mieleen on, kun ihmiset moppaavat katuja! Harjaamisen vielä ymmärtää, mutta pesu vedellä ja mopilla on hieman kummastuttanut :D
Monia "normaaleja" asioita Suomesta ehti tulla ikävä ihmisten lisäksi. Esimerkiksi maitotuotteita ja joitain muita ruokatuotteita, rajatonta nettiä ja asiakaspalvelua omalla kielellä. 

Espanjasta tulee taas puolestaan ikävä lämpöä ja ulko-oven edessä olevaa rantaa, shoppailumahdollisuuksia, hyvää julkista liikennettä ja halpoja hintoja. Molemmissa maissa on hyvät ja huonot puolensa.

Mutta kokonaisuudessaan voin lämpimästi suositella harjoittelua eri maassa! Aluksi, kun tätä lähdettiin suunnittelemaan, pelkästään ajattelukin sai jännittymään, mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois ja olisi ollut harmillista jättää tämä ainutlaatuinen tilaisuus käyttämättä. Vasta itse kokemalla näki, mistä olisi jäänyt paitsi, jos ei olisi tullut lähdettyä.

Meidän kämppä, joka palveli hyvin sen 3kk

Nyt täytyy palata laukkujen pakkailujen pariin.

Kiitos Espanja! Olit kiva paikka asua, nähdään vielä joskus.
Pian nähdään Suomi!
-Sanna

Parin menneen viikon tapahtumia

Alkuviikosta viikolla 47 meillä oli vuorotellen vapaat maanantaina ja tiistaina ja toisella lounasvuoroa, kun toisella oli vapaata. Keskiviikkona olimme molemmat lounasvuorossa ja päivät toistuivat samalla kaavalla, kun kaikki muutkin lounasvuorot yleensä. Keskiviikkoiltana teimme koulutehtäviä, kun kerrankin pääsimme töistä samaan aikaan.

Torstaina aloiteltiin jo hieman tulevien pikkujoulujen esivalmistelutöitä.

Perjantaina jatkettiin esivalmistelutöitä lauantain stadilaisten pikkujouluja varten. Kuten edelliselläkin viikolla Janika esimerkiksi savusti possun sisäfileetä, graavasi lohta, valmisti rosollia ja sienisalaattia. Ja Sannan vastuulla oli taas laatikoiden valmistaminen, kinkkujen paistaminen ja kuorruttaminen sekä karjalanpaistin valmistaminen.

Lauantai oli meidän VIIMEINEN päivä töissä, koska tunnit tuli sinä päivänä molemmilla täyteen. Työharjoittelu oli hyvä päättää stadilaisten pikkujouluihin. Lauantaina työpäivän päätteeksi juhlittiin työkavereiden kanssa, tanssittiin paljon ja pidettiin hauskaa :)

Sunnuntaina satoi vettä, joten lämmittelimme vilttien alla ja katsoimme leffoja. Illalla, kun Krista oli päässyt töistä, juhlimme päivää etukäteen Sannan synttäreitä syömällä kakkua.  

Sannan synttärit:)

Maanantaina kävimme tutkimassa viikonloppuisen myrskysään jälkeisiä tuhoja rannalla. Ajattelimme molemmat, että ulkona olisi kovinkin kylmä ja pukeuduimme paksuun vaatekerrastoon. Hetken käveltyämme rannalla oli molempien niin kuuma, että oli pakko palata kotiin vaihtamaan kevyempää vaatetta päälle. Ja niin nahkatakit vaihtuivatkin bikineihin ja palasimme rannalle ottamaan aurinkoa ja nauttimaan sen lämmöstä. Ja koska oli synttäripäivä, otimme piknikin tapaan herkkuja rannalle mukaan. Ei olisi syntymäpäivä voinut mukavammin mennä!

Tällaiseen kuntoon ranta oli yön aikana joutunut

Tiistaina Sannalla ja Kristalla oli aikainen herätys. He lähtivät Marokon Tangeriin päiväreissulle. Ensin ajettiin linja-autolla Tarifaan, josta mentiin pienimuotoisella risteilyaluksella Tangeriin. Laiva oli teknisistä syistä kaksi tuntia myöhässä, joten retkeläiset ehtivät tutustua myös Tarifan kaupunkiin hieman.

Euroopan rajojen ulkopuolelle ei aivan kahta kättä heiluttaen mennäkkään. Jokaisen matkustajan tuli täyttää matkustuskortti, jossa luki samat asiat kuin passissa, laittaa retkenjärjestäjän logotarra näkyvään paikkaan ja näyttää passi. Koko reissun aikana passi näytettiin kuudesti.

Laiva oli kuin lentokoneen ja risteilylaivan risteytys, siellä oli pieni tax free ja penkit niin kuin lentokoneessa. Laiva lähti liikkeelle niin vauhdilla, että matkustajat horjahtivat taaksepäin ja sitten mentiin! Matka kesti laivalla yhteensä tunnin, vauhti oli kova ja aallot keinuttivat todella paljon. Kyyti ei olisi sopinut ollenkaan meripahoinvoinnista kärsiville.

Tangerin puolella taas jatkettiin matkaa linkalla. Kiertoajelu alkoi kuuluisuuksien loma-asuntojen ohi ajamisella. Näimme esimerkiksi Yves Saint Laurentin loma-asunnon sekä Marokon kuninkaallisen kesäasunnon.

Seuraavaksi söimme marokkolaisen lounaan. Alkupalaksi söimme leipää ja papukeittoa, kanavartaan siihen väliin, pääruoaksi kanacouscousia ja jälkiruoaksi makeaa minttuteetä sekä keksin. Sen jälkeen lähdimme kiertelemään pieniä ahtaita katuja, jossa oli kojuja kojujen perään, mistä sai ostaa koruja, huiveja ynnä muuta krääsää. Kaupunginosa, mitä kiersimme, oli vanhaa Tangeria ja arkkitehtuurista sekä kaupungin yleisilmeestä näki, että todellakin oli kyse todella vanhasta kaupungista.

Sitten lähdimme takaisin Espanjan puolelle. Espanjan puolella odotti taas kahden tunnin linja-automatka Tarifasta Fuengirolaan. Sanna ja Krista torkahtelivat koko linkkamatkan kilpaa, tuurilla heräsivät oikeaan aikaan ennen kuin oltiin perillä :D

Tanger

Ostosbasaari

Vähän erilaiset shoppailumahdollisuudet :)

Laivaan mentiin autojen kanssa autokannelta..

Janikalta jäi kyseinen reissu näkemättä matkapahoinvoinnin vuoksi. Ei kyseinen päivä kuitenkaan hukkaan mennyt, hän kävi shoppailemassa ja salilla.  Illalla vielä lopuksi kävimme koko kämppisporukalla Nuriasolissa sanomassa jäähyväiset merkonomiharjoittelijoille Elville ja Reetalle, kun heidän lento lähti takaisin Suomeen seuraavana päivänä.

Keskiviikkona Krista oli töissä ja me lähdimme shoppailemaan Fuengirolan keskustaan, josta kävelimme Mijaksen suureen El Corte Inglesin ostoskeskukseen. Nyt tuli nähtyä sekin sisältäpäin, kun viimeksi ajoimme vain skoottereilla ohitse.

Mehubaarin tuoremehua

El Corte Ingles

Fuengirolan keskustan joulukuusi

Torstaina Sanna Ja Janika lähtivät Malagaan. Junamatka maksoi vain 3,60€ per pää. Päivä vierähti mukavasti shoppailun merkeissä sekä meille uuteen kaupunkiin tutustumisella. Malagassa näimme todella kauniit jouluvalot sekä kävimme kahvilla Starbucksissa ja odotimme sateen loppumista. Taas tuli löydettyä yksi uusi ostoskeskus Centro Larios. Nyt on tullut kyllä shoppailtua ihan liikaa! 

Malagan katu jättipuineen ja jouluvaloineen

Meillä oli salakuvaajiakin matkassa

Bongattiin myös teltta, jossa oli luistelujää!

Nämä valot olivat tosi näyttävät ja valaisivat koko kävelykadun

Tulimme vasta iltamyöhään kotiin junalla. Iltapalaksi maistelimme vielä hieman juustoja ja viiniä, mitä löysimme edellisen päivän shoppailureissulta El Corte Inglesistä.

Krista sai avaimet uuteen kämppäänsä ja vei jo jotain tavaroitaan vähän sinne. Vielä kaksi yötä hän nukkuu meidän kanssa ja sen jälkeen hänen siskonsa tulee kylään ja koittaa Kristan muutto.

Perjantaina päivä meni vähän rauhallisemmin. Kävimme lenkillä, ottamassa aurinkoa, salilla ja kaupassa. Eli siis ihan normaali arkinen päivä.

Tänään on lauantai, sataa vettä ja on kylmä, joten on hyvä aika kirjoittaa blogia ja tehdä churroja piristämään mieltä!

12 päivää enää jäljellä, kun näemme jälleen Suomi!

-Sanna ja Janika

Yhdeksättä viikkoa viedään.

Maanantaina olin töissä yhdeksästä viiteen. Töissä vastuullani oli joululaatikoiden valmistaminen torstain pikkujouluihin. Aloitimme keittämään porkkanaa ja lanttua kilokaupalla. Päivä oli hieman kiireinen, kuten kaikki maanantait muutenki, lohikeitto on niin suosittu ruoka, että asiakkaita saapuu vähän kauempaankin syömään. Laatikoiden teko jäi vielä vaiheeseen, mutta vielä niillä ei mitää kiirettä ollutkaan.

Töistä päästyäni näin Janikaa ja Roosa. He ovat viimeisimmät vieraat, jotka ovat minua tulleet katsomaan. Aluksi he tulivat meille ja siitä lähdimme yhdessä churroille. Sen jälkeen menin heidän hotellilleen yöksi. Ilta meni jotenki todella nopeasti, joten emme ehtineet tehdä mitään ihmeellisempää.

Churroja ja suklaakastiketta

Tiistaina mulla oli vapaa. Aamulla otimme Janikan ja Roosan kanssa aurinkoa heidän hotellin uima-altaalla. Vesi oli sen verran kylmää, että uimaan ei viitsinyt mennä, mutta auringosta ja lämmöstä pystyi nauttia.

Arskaa

Auringonoton jälkeen lähdimme Mijasiin. Itse olin siellä jo kolmatta kertaa. Olin lähes kuin matkaopas, joka kertoi, mitä oli missäkin.

Mijasissa kiersimme näköalareitin kaupungin ympäri sekä kävimme syömässä jäätelöannokset pienessä suklaatehtaassa, jossa kaikki valmistetaan käsin. Suklaatehtaalla voi katsella suklaan valmistusta, mutta olimme siellä niin myöhään, että työntekijät olivat jo lopettaneet. Jäätelö, johon kuului pala suklaata, oli kyllä erittäin maittavaa.

Jätskii

Linja-autokyyti Mijasiin maksoi vain 1.55€ Fuengirolan keskustasta. Takaisin tullessa kävimme ostoksilla Miramarissa ja Janika ja Roosa ottivat jalkahoidot fish spa:ssa. Myyjä yritti suostutella myös mua kalojen nakerrettavaksi, mutta en halunnut, että pienet kala raukat syö mun jalkojen ihoa!

Shoppailujen jälkeen olikin taas hurahtanut kokonainen päivä ja tulin kotiin kämppisteni luo.

Keskiviikkona näin vielä Roosaa ja Janikaa ennen kuin menin töihin. Kävelimme rannalla ja nautiskelimme vielä auringosta, kun säät taas vähän lämpesivät edelliseen viikkoon verrattuna. Tytöt saattoivat mut kahdeksi töihin ja taas oli aika jättää yhdet jäähyväiset. Onneksi tällä kertaa vain enää kuukaudeksi.

Illalla lähti heidän lento takaisin Suomeen. Myös heiltä sain loput ruoat meidän jääkaappiin. On se hyvä, kun noi lomailijat pitää huolta, että mulla ja mun kämppiksillä on ruokaa :D

Mun vipat vieraat <3

Töissä meillä oli nyt ensimmäiset pikkujoulut.

Alkuruokana meillä oli lohta gorgonzolakastikkeella, pääruokana oli kaksi vaihtoehtoa, lampaankaretta, pekoni-perunamuusilla ja pippuroitua tonnikalaa paistetulla kurpitsalla, joista sai valita ja jälkiruokana savustettua juustoa kirsikkatomaattihillokkeella. Päivä oli erilainen ja todella mielenkiintoinen. Illalla jatkoin joululaatikoiden väsäämistä. Töistä päästyäni menin heti nukkumaan, sillä menin normaalia aikaisemmin töihin seuraavana päivänä paistamaan kinkkuja.

Tonnikalaa

Lampaankaretta

Torstaina aloitin päivän kinkkujen paistamisella. Tein myös joululaatikot loppuun. Uunitilan puutteen vuoksi paistamisessa meni koko päivä. Samalla valmistin myös sen päivän lounaan. Työpäivistä tekee toisinaan haastavaa myös se, kun joutuu opastamaan muita harjoittelijoita samalla, kun yrittää tehdä jotain itse. Pari kertaa unohdin päivän aikana jo kokonaan sen, että uunit oli täynnä jouluruokaa. Olin viemässä yhden harjoittelijatytön kanssa roskia, kun muistin yhtäkkiä, että unohdin kinkun uuniin, johon olin tehnyt korppujauhokuorrutteen. Niimpä juoksin roskiksilta täysiä keittiöön, mutta onneksi tulin juuri oikeaan aikaan, eikä kinkku ehtinyt palaa. Jäi vähä tyttö kattomaan pitkään mun perään, kun en edes ehtinyt sanoa mitään, vaan lähdin juoksemaan :D

Joulupöydän leikkeleet

Joulupöydän salaatit

Kinkkua

A´la carten nosto

Kaikki ruoat saatiin ajalleen valmiiksi, kun syöjät saapuivat. Tällä kertaa kaikki ruoka tarjottiin buffetista, koska syöjiä oli n. 150 henkeä. Ruoka riitti juuri ja juuri, ainakaan hävikkiä ei siltä päivältä tullut juuri ollenkaan. Illalla pitkän päivän jälkeen laahustin kotiin. Kävin vielä Kristan kanssa kaupassa, söin iltapalan ja  menin nukkumaan. Tällä viikolla ei oo kyllä ollut yhtään ylimääräistä vapaa-aikaa.

Työtunnit alkaa olla jo aika vähissä, kun välillä on yhteen viikkoon kertynyt melkein kahden viikon

edestä tunteja. Loppuun meillä jää aika kiva loma vielä, ennen kuin palataan takaisin Suomeen. Jäljellä on enää 27 päivää siihen, että me lennetään täältä takaisin! Kyllä se aika vaan menee nopeesti.

Loppuun viä muutama kuva kaupungilta:

Joku patsas rantakadulla

Superkuu, joka ei ollu niin super, mitä kaikki sano

-Sanna

2 kk takana ja 1kk edessä

Täällä on nyt alkanut säät viilentyä melko paljon. Auringonotto ja uimakelit ovat harvassa ja iltaisin pitää laittaa jo takki päälle. Paikallisethan ovat kulkeneet toppatakeissa jo jonkin aikaa :D Kylmän sään takia on tullut iltaisin jämähdettyä sohvan nurkkaan teekuppi kädessä. Yhtenä iltana repäistiin ja lähdettiin oikein hölkkälenkille ja venyteltiin kunnolla. Pitkän tauon jälkeen teki kyllä hyvää, kun sai vähän paikkoja auki.

Töissä olen tehnyt paljon lounasvuoroja kokkiharjoittelijoiden kanssa ja päivät ovat sujuneet hyvin. Sunnuntaina Nuriasolissa oli terveysluento, jonne tuli yllättävän paljon kuuntelijoita. Salin puolella ei ollut työvoimaa, joten me hypättiin Sannan kanssa tarjoilijoiden pestiin myymään ja tarjoilemaan juomia. Pian asiakkaat alkoivat myös tilaamaan salaattiannoksia, joten hetken aikaa riitti säpinää kunnes pääsimme taas jatkamaan ruoanlaittoa Andalucian Swingband –iltaan. Me hoidimme Sannan kanssa jälleen á la carte –listalta tilattujen annosten noston, kun taas keittiömestari hoiti kokkiharjoittelijan kanssa juhlamenun annosten noston. À la carte annoksia menee yleensä enemmän, kuin juhlamenun annoksia, joten siinä on enemmän tekemistä. Meillä on Sannan kanssa jo melko vakiintuneet roolit; Sanna paistaa ja minä kasaan annokset, ja homma toimii:D

Minun vanhempani ja pikkuveli olivat pienellä lomareissulla Fuengirolassa. He yöpyivät samalla rantakadulla kilometrin päässä meidän asunnoltamme. Perjantaina töistä päästyäni kävimme yhdessä syömässä ja kahvilla. Sain viettää myös kaksi kokonaista vapaapäivää heidän kanssaan.

Lauantaina otimme taksin ja suuntasimme Mijasiin. Kiertelimme pikkuputiikkeja, ihastelimme ympäristöä, valokuvailimme ja kävimme pizzalla upeassa maisemaravintolassa. Menimme vielä takaisin palattuamme hetkeksi rannalle, mutta aurinko alkoi jo laskea ja ilma viileni, joten emme olleet kauaa. Illalla kävimme Nuriasolissa syömässä. Siellä oli menossa latinotanssiesitys, eli hyvää musiikkia ja menoa. Sunnuntaina perheeni haki minut töistä vuokraamallaan autolla ja kävimme rantaravintolassa. 

Käytiin söpössä kahvilassa

Maanantaina köröttelimme vuokra-autolla Miramariin shoppailemaan ja syömään, jonka jälkeen lähdimme Marbellaan. Marbella oli hienoa aluetta, onhan sen kuitenkin rikkaitten suosima kaupunki. Ajelimme ja kävimme jäätelöillä. Illalla kävimme taas yhdessä syömässä ja sitten olikin jo aika jättää jäähyväiset. Minä menin aamulla töihin ja perheeni paluulento lähti klo14 aikaan.

Tässä meidän vuokra-auto, joka maksoi päivän vuokralta 50€

Miramarin joulukoristusta

Marbellan venesatama

Kuvaan aina olennaisia asioita; Venesataman kissa! :D

Marbellan jouluvaloja, jotka ei kyllä päiväsaikaan miltään näytä:D

Kotiinpaluuseen olisi nyt sitten tasan kuukausi.

- Janika